Täällä olen ja täällä pysyn

Hui kauhistus, kun tuntuu hassulta tää ''tauko'', haha! Viikonloppu oli kuitenkin niin tapahtumarikas, että en ehtinyt postailemaan ja eilenkin aika meni koulussa, Joonan kanssa ja ylppärimeikkiä hyvän ystäväni kanssa harjoitellen. Toivottavasti kukaan ei pahoittanut mieltään, kun postaustahti vähän läsähti.

Viime viikonloppuna katselin Vain elämää Joonan kanssa, siivoilin ja vietin laatuaikaa yksin lauleskellen kotona ja laittautuen lauantai-illan synttärijuhlia varten, piipahdin ystäväni 20-vuotis bileissä, olin sunnuntai brunssilla tyttöporukalla ja kävin katsomassa ystävieni ja Joonan kanssa elokuvan Vadelmavenepakolainen. Mahtuipas yhteen viikonloppuun paljon tavaraa pitkästä aikaa!

Aloitetaan vaikka perjantain Vain elämää-jaksosta. Kokonaisuudessaan tosi kiva ja Pave oli tietenkin paras. Se on vaan huippu! Tykästyin sen konemusa biisiin ihan täysin. Oonkin sen jälkeen popittanut sitä aika paljon... Muutkin vedot oli tosi kivoja, koska tykkäilen aika paljon Apulannan biiseistä. Veskun biisi ei itkettänyt, mutta sai aikaan jotenkin kalsean olon, koska kuulosti ihan kuin hän olisi laulanut omissa hautajaisissaan. Hrrr!

Lauantaina Joona häippäs omiin hommiinsa päivällä ja jäin yksin kotiin. Käytin ajan hyväksi siivoillen ja lauleskellen. Meikkasin ja laitoin myös tukkaa antaumuksella ajan kanssa. Välillä kiva olla vain omissa oloissa ja lauleskelu oli pitkästä aikaa rentouttavaa. 

Iltapäivällä suuntasin ostamaan ystävälleni lahjan ja sen jälkeen hypättiin Joonan kanssa bussiin määränpäänä ystäväni 20-vuotis bailut. Juhlissa oli ihan kivaa, mutta aamuihmisenä se oli aika ajoin tuskaa, koska väsytti. Otin sitten pari ja vähän virkistyin, mutta lähdimme kuitenkin kotia kohti jo ennen kahtatoista.

Sunnuntaina olikin vähän vaikeampi herätä, mutta Hullun poron brunssi puoleen hintaan odotti! Olimme sopineet treffit tyttöjen kanssa yhdeltätoista, mutta paikan päällä huomattiin ravintolan aukeavan vasta kahdeltatoista. Siinä mahat kurnien aamu paastottuna istuttiin mäkkärissä ja vaihdeltiin sitten kuulumisia malttamattomina odottaen notkuvien pöytien ääreen. 

Olin käynyt Hullun poron brunssilla aiemminkin ja tiesin, että tarjoilut on tosi hyvät! Vedettiinkin sitten mahat täyteen jos jonkinmoista ruokaa. Loppujen lopuksi istuttiin ravintolassa kolme tuntia ja höpöteltiin kaikenlaista. Oli huippu kiva nähdä tyttöjä ja syödä hyvin! Voin lämpimästi suositella kaikille Hullun poron sunnuntai brunssia!

Lopen väsyneenä koko viikonlopusta, valvomisesta ja liian vähäisistä unista painelin brunssilta kotiin. En kauaa ehtinyt sitten ollakkaan, kun mua ja Joonaa pyydettiin lähtemään leffaan. Neljän hengen porukalla vietettiin sitten pari tuntia Plevnassa katsomassa Vadelmavenepakolaista. Olin lukenut kirjan, mutta leffa oli tietenkin ihan erilainen. Ei kuitenkaan ihan hirveää laatueroa niiden välillä ollut, joten sitä oli ihan nautinnollista katsoa. Aluksi tuntui, että se oli vähän tylsä, mutta loppujen lopuksi se oli suht hyvä! En kuitenkaan oikeen osaa sanoa mitä genreä se on? Järkyttävä, mutta ei kauhua, ihan hauska, mutta ei voi komediaksikaan sanoa. Mun mielestä se oli jotenkin psykologinen elokuva. En osaa selittää hirveän hyvin ajatuksiani siitä, mutta sitä mietin, kuinka kirjan kirjoittaja keksii jotain tuollaista? Haha. Kannattaa mennä katsomaan, jännä leffa hyvällä tapaa! Ei varmaan kuitenkaan ihan jokaisen mieleen. 

Leffan jälkeen tuntui kyllä, että olin antanut kaikkeni sille viikonlopulle ja painelin Joonan kainaloon nukkumaan.

Eilen lapsuudenystäväni piipahti meillä ja harjoiteltiin tekemään mun ylppärimeikkiä. Emppu ei ole oikeestaan koskaan meikannut toista, mutta olin kuitenkin tosi tyytyväinen lopputulokseen! Jotain pikku muutoksia, kun tekee niin meikki on tosi hieno ja sopii mun vaaleeseen mekkoon täydellisesti! Olin tosi tyytyväinen Empun aikaansaannokseen!♥ Kulmat tein itse ja jos ens kerralla sais niistä vaikka samanlaiset! Haha, kauhea ero, kun kuvista katsoo. 

Voi kamala, näin paljon tapahtunut ja mulla ei ole oikeestaan yhtään järkevää kuvaa muuta kuin meikkailusessiosta. Oon tosi pahoillani! Täytyy myöntää, että oon enemmän kirjoittajatyyppiä, mutta tältäkin viikonlopulta ois saanut kivoja kuvia piristämään tätäkin postausta. Mun täytyy ottaa nyt itseäni niskasta kiinni! Haha ja huomaatte varmaan, oon rakastunut palloihin.

Mitä tykkäätte kuulumis-postauksista? Kiinnostaako teitä lukea mun arjen tapahtumista?

With love, 

Susku