Aurinko paistaa, ei oo huolen häivää

Kesä on täällä, vihdoin! Se tulee aina yhtä puskan takaa, haha! Taas on lehdet puissa ja lämpökin alkaa nousta. Oon vihdoin asettunut aika hyvin. Koti alkaa näyttää omalta. Se ei ole kuitenkaan ihan vielä siinä kunnossa, että alkaisin tekemään postausta siitä. Hyvää kantsii oottaa! 

Mun päivät kuluu aikalailla töissä, urheillessa ja levätessä. Kolme työtä vie voimia, joten urheilukin tuottaa välillä tuskaa. Olen kuitenkin alkanut taas kohentamaan kuntoakin kaiken härdellin jälkeen. Jos sitä sais itsensä kesäkuntoon sillon 2020! Mun mielestä kuitenkin kesäkunto on vähän tyhmä käsite, koska miksei olisi koko vuotta hyvässä voinnissa. Enkä tarkoita tällä vain niitä vatsapalikoita, vaan ihan kokonaisvaltaisesti. Voisi hyvin henkisesti ja fyysisesti. Mutta, silti sorrun itsekkin joka vuosi siihen, että ei persus kohta on kesäkuu ja maha näyttää tältä. Lopputulos, aion treenata koko kesän!:-D 

Tällä hetkellä lenkkeilen ja kotijumppaan. En ole liittynyt vielä salille, koska koira vie niin paljon aikaa. Ostin kyllä maailman mageimmat salikengät, täytyy kuvata ne vaikka seuraavaan postaukseen. Niistä saa kunnon motivaatiopaukun!

Olen ajatellut, jos saisin itseni raahattua vaikka tanssitunneille kesällä. Se olisi mukavaa vaihtelua. Puistojumpatkin taitaa vetää puoleensa tänä kesänä... Pyöräily alkaa heti, kun pyörä kotiutuu Lapista. 

En oikein edes tiennyt mistä aion kirjoittaa, kun aloitin. Alkoi vaan urheilujutut pursuilemaan tähän. Ei kai se haittaa, hehe! Voisin tehdä vaikka kotijumppa -postauksenkin, kun niitä on tullut tässä väänneltyä. 

Ihanaa kesän alkua ja onnea uusille ylioppilaille lauantaina!

With love, Susku

Minä täällä, kaikessa epätäydellisyydessäni

Kivaa tiistai iltaa! Jumpat jumpattu, töissä käyty ja nyt on hyvä istahtaa kirjoittelemaan kunnolla kuvien kera kuulumisia. Mun pää pursuaa postausideoita, mutta katsotaan missä aikataulussa niitä tänne ilmestyy. Haluaisin esitellä ainakin kotini, kunnes se on priima kunnossa! Olen tehnyt aikamoisia löytöjä tori.fi:stä. Oikeastaan kaikki uudet juttuni ovat sieltä, kengistä sohvaan ja keittiön pöytään. Täytyy räpsiä niistä päivänvalossa kivat kuvat! 

Aikasemmin kerroinkin, että mulle kuuluu oikein hyvää ja oon onnellinen. Jotenkin ihan erilailla osaan nauttia joka päivästä ja olla kiitollinen kaikesta mitä mulla on. Kliseistä, mutta ennen pääni pursusi aika paljon negatiivisempia ajatuksia. Yritän miettiä, että jokainen päivä voi olla viimeinen ja miksi jättää joku asia huomiseen, minkä voi tehdä jo tänään. Ennen kaikkea yritän ajatella postiviisesti, välttää riitelyä ja olla yhtä hyvä muille, mitä haluun mulle oltavan. Todellakin mun elämässä aukesi uus sivu ja tää on vaan uus iso mahdollisuus. Oikeestaan jokainen päivä on uus mahdollisuus. Aina voi yrittää seuraavana päivänä uudelleen, jos menee mönkään. 

Tosiaan, asun nyt toisella puolen Tamperetta missä äitini asuu. Mulla on 34 neliöinen kiva yksiö. Vuokranantajat löysivät mut myöskin torin kautta. Täytyy sanoo ihmiset, että suosittelen toria oikein lämpimästi! Laitoin siis ilmoituksen sinne, jossa kerroin etsiväni asuntoa. Seuraavana aamuna mulle sitten soitettiin, kävin tsiikaamassa tätä kämppää ja ei kun sopimusta kirjoittamaan! 

Nyt alkaa olla pikku hiljaa tavarat paikoillaan ja tää alkaa näyttämään mun kodilta. Enää uupuu kylppärin tilaihme, peili ja jonkinlainen taso eteiseen. Niin ja parvekkeen kalusteet, jotka muuten maksaa maltaita, hyi! 

Mulla on tällä hetkellä kaksi työpaikkaa ja huomenna on kolmanteen haastattelu. Teen siis edelleen Siwassa töitä vuokrafirman kautta, haastatteluun menen saman tyyliseen, mutta täältä tullaan K-kaupat. Uutena tulokkaana onkin sitten kaupungin kunnostustöitä iskän kanssa! Oi kyllä, oikein luit, teen isin kanssa samassa firmassa töitä. Oon vieläkin vähän pyörällä päästäni siitä, koska se on niin siistiä!:-D Näitä töitä on ainakin viikonloppuisin ja joskus ehkä viikollakin. Joka launtai ja sunnuntai herätys siis 04:00, ou jee! Rahan tuloa ei voi siis estää!

Armin kanssa menee hyvin. Hän on sellainen pikku riiviö, mutta oikein valloittava ja fiksu tapaus. Armi kasvaa kyllä hurjaa vauhtia, mutta odotankin, että tämä pissa-kakka-vaihe menee ohi, hehe! 

Kaikin puolin asiat on aika hyvin. Osaan nauttia elämästä, vaikka stressaan ja huolestun edelleen liian monesta asiasta. Sellainen mä oon! Täydellisen epätäydellinen.

With love, Susku

Back in business

Haha, en todellakaan tiedä mistä aloittaa, mutta damn, että on ollut ikävä bloggailua! Tässä on tapahtunut kaikenlaista ja nyt on oikea aika päivittää vähän kuulumisia. Olen flunssassa kotona, joten aikaa piisaa. 

Olen muuttanut takaisin Tampereelle, mulla on uusi perheenjäsen, löysin kivan oman kämpän ja ilolla voin kertoa, että voin hiton hyvin! 

Oon ehkä onnellisempi kuin koskaan, jos ei nyt lasketa normaalia stressiä tästä kaikesta. Kämppä on vielä sekaisin, juttuja hankkimatta jne. se vähän tuppaa ahdistamaan. Sressin takia väsyttääkin hullun lailla ja tuntuu, etten saa mitään aikaiseksi. Tänään äiti tulee onneksi jeesaamaan ja saadaan yhdessä tästä kämpästä varmaan aika kiva. 

Joo, eli muutin Tampereelle ennen pääsiäistä. Erosimme Joonan kanssa, that's it. Ei isompaa avautumista täällä. Ne tietää kenen tarvitsee.:-) Punkkasin hetken vanhassa huoneessa äidilläni ja reilu viikko sitten muutin tähän 34 neliöiseen yksiöön Tampereen itä puolelle. Mulla on jo kohta 12 viikkoinen labbiksen pentu, Armi. Sen monet tiesikin aikaisemmista kirjoituksista. Armin kanssa menee hyvin, sekin sai vihdoin oikeesti oman kodin. Armista teen lähiaikoina ihan oman postauksen.

Mulla on iso pesuhuone, sauna ja huippu hieno lasitettu parveke. Oon tosi onnekas, kun saan asua tässä asunnossa. Tää on kuin tehty mulle! Huonekaluja uupuu vielä, mutta eiköhän nekin ajan kanssa tänne saada. Sain muutama päivä sitten kaikki omat tavaranikin tänne Rovaniemeltä. Shoppailin torista sohvan, nojatuolin, ruokapöydän ja mikron. 

Tästä alkaa ihan uusi sivu mun elämässä! Saa nähdä mitä elämä tuo tullessaan. Palaillaan mahdollisimman pian!

With love, Susku