2019/01/28

47 päivää häihin

 Me mennään kohta naimisiin!

Juuri tänään puhuin ystävälle, että olisi se puoli vuottakin mennyt nopeasti, haha. Eli siis häät on ihan nurkan takana. Osku alkuun ehdotti, että mitä jos kesällä? Totesin siihen, etten jaksa odottaa. Juupa juu! Hyvä, kun ehtii kissan sanoa, kun on jo hääpäivä! Mutta näillä mennään ja mitään ei kaduta. Katsotaan tulevaan eikä menneeseen ja mitä näitä nyt on!

Hyvä tästä tulee!

Oikeasti asiat on tosi hyvällä mallilla. Sovitin tänään hääpukua ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan ja se on kyllä täydellinen. Ei yhtään sellainen kuin alunperin suunnittelin, mutta kohtalo ajoi mut tämän puvun luo. Helmaa täytyy vielä muokata, mutta muuten mun vaatetus on viittaa ja laukkua vaille valmis! 

Olen ajellut ympäri Pirkanmaata hakemassa koristeita, joita olen siis ostanut Facebookin hääkirpputoreilta. (Kierrätys kunniaan!) Käytiin suunnittelemassa myös menua ja aikataulua palatsin henkilökunnan kanssa. Tein kutsut ja nyt ne pitäisi laittaa äkkiä matkaan! Kaasojen kanssa ollaan korvat sauhuten ideoitu kaikkea ihanaa, meikit ja kampaukset on varattu. Paljon on kyllä saatu aikaan, vaikka välillä tuntuu ettei mitään.

Lähdetäänkö me häämatkalle?

Häämatkalle ei lähdetä vielä, koska me halutaan lentää kauas eikä haluta jättää lapsia vielä niin pitkäksi aikaa hoitoon. Hotelliyökin tuntuu mitä todennäköisemmin luxukselta, koska harvemmin sitä nukutaan a. muualla kuin kotona b. ilman lapsia c. niin pitkään kuin halutaan.:) 
 Innoissaan vai stressistä sängyn pohjalla?

Me odotetaan ihan innolla hääpäivää! Parhaat vinkit ovat ehdottomasti olleet, että hääpäivästä täytyy nauttia täysin rinnoin ja luottaa, että kaikki menee omalla painollaan. Päivä menee todella nopeasti, joten pitää yrittää noudattaa näitä neuvoja. 




Kuvat: Elisa Lankinen 

With love, Susku

2019/01/08

#liljat2019

Kääk, meidän häät on ihan kohta! Aika kuluu hullua vauhtia. Ajattelin tulla paljastamaan joitain suunnitelmia meidän maaliskuisista häistä. Sukunimen vaihtoni ei ole ollutkaan mikään salaisuus, mutta otsikosta voitte päätellä ehkä jotain.:)

Meidän häät pidetään Finlaysonin Palatsissa. (Kiitos Saara vinkistä!<3) Palatsi ei kuulosta pienen budjetin paikalta, mutta itse tilastahan Palatsi ei ota mitään vuokraa. Hinta koostuu ainoastaan ruuasta ja juomista. Moni paikka ottaa pelkkää tilavuokraa saman verran mitä meillä maksaa koko homma, jes! Tässä kuussa menemme suunnittelemaan tarjoiltavat ja muutenkin yksityiskohtia, paikan varasimme joulukuussa. Ja luonnollisesti paikkavaraus onnistui näin lyhyellä varoitusajalla, koska maaliskuu ei ole hääsesonkia. Finlaysonin Palatsi on todella kaunis paikka ja siellä on erilaisia tiloja vaihtoehtoina. Koristelua helpottaa jo valmiiksi kaunis miljöö. Oikeastaan koristeiden pääpaino on pöydissä ja niihinkin saa paljon tarvikkeita paikan päältä. Mukavuus ja helppous on kahden taaperon vanhempina plussaa! 




Teemana häissä on luonto, ekologisuus ja pieni kulutus. Luonto näkyy havuina, käpyinä ja vaaleina sävyinä koristeissa, ekologisuus siinä, että suurin osa tarvikkeista hankitaan käytettyinä, lainataan tai vuokrataan ja pieni kulutus pienessä budjetissa. Esimerkiksi hameen ostin Facebook -kirpputorilta, siihen sopivan bodyn lainaan ystävältä, kengät on muutenkin käytössä kuin häissä samoin alusvaatteet. 

Meidän häihin kutsutaan noin 30 lähintä ystävää ja sukulaista. Mulla on kolme kaasoa, jotka ovat parhaita ystäviäni. Me halutaan häistä meidän näköiset. Mun mielestä on tosi tyhmää, että pitää kysyä sopiiko tämä tai tämä meidän häihin. Totta kai sopii, jos halutaan! Ne on meidän häät, ei kenenkään muun. Tilasin kuopukselle juuri mustan mekon ja hetken mietin, että voinko pukea lapselleni mustaa häihin. Laitoin ystävälle viestinkin, että onkohan se nyt sopivaa? Onneksi hän muistutti, että nehän on teidän häät. Ja kyllähän musta tyllimekko sopii aika mageesti äidin mustiin maihareihin.;)

Meidän talvihäät kuvaa tietysti Saara Partanen Studio Mimi & Nödeltä, joka on ottanut myös tämän postauksen kuvat. Saara on todella taitava kuvaaja ja voin vain suositella häntä!

With love, Susku