Terkut sängynpohjalta

Oon kipee, again. Johan sitä viikon olinkin terveenä. Luojan kiitos on enää äikän esseekoe maanantaina. Tuntuu, että eilinen ruotsin yo meni huonosti, koska keskittyminen oli pää -ja kurkkukivun takia huonoo. Ja oli se koe kyllä vaikeekin. No, ei mun maailma kaadu muutamiin kirjaimiin paperilla. Oon tosi ilonen vaan siitä, että pääsen(?) ylioppilaaksi. Tätä oon hokenut itselleni koko viikon. 

Olo on kuitenkin nyt tosi heikko. Päätä särkee, kurkku on tukossa ja aivastuttaa koko ajan. Nenäliinoja siis kuluu. Toivotaan, että maanantaiksi helpottais. 

Eilen oltiin Nellan kanssa katsomassa Kokovartalomies 3. Se oli aivan huikee! Sai kyllä nauraa niin, että poskilihaksiin sattui. Tokalla puoliajalla mulla oli niin kova pissahätäkin, että sai pitää jalat tiukasti ristissä. 

Au pair prosessi on edennyt vähän. Perhe ei aluksi tuntunut ymmärtävän, että pystyisin aloittamaan vasta tammikuussa. He odottivat kovasti mua sinne jo ens kuussa. Nyt kuitenkin heiltäpäin on tullut viestiä, että tammikuu on sopiva ajankohta, kun tarpeeksi monta kertaa

sanoin, että mulla on koulu vielä kesken. Perheen isä antoi mulle Skype nimensä ja mua jännittää ihan hirmusesti alkaa skypettelemään niiden kanssa! Meen varmaan ihan lukkoon. 

Tässä vielä jotain kyseisestä perheestä. Niillä on siis 3 ja 5 vuotiaat lapset ja ne asuu manner-Espanjassa, Espanjan viidenneksi suurimmassa kaupungissa. Mun ois tarkoitus puhua lapsille enkkua. Ne käy myös koulua espanjan/englannin kielellä. Viestien perusteella perhe on hyvin liikunnallinen ja muutenkin aktiivinen, tykkää matkustella jne. Varsin mukavan oloisia ollut ainakin tähän mennessä! Saas nähdä miten tää asia etenee...

Vähän arveluttaa avata tän au pair jutun salaista arkkua näin alkuvaiheessa, mutta täältä nyt pesee, kun oon asiasta innostunut!

With love, 

Susku