Täällä olen ja täällä pysyn

Hui kauhistus, kun tuntuu hassulta tää ''tauko'', haha! Viikonloppu oli kuitenkin niin tapahtumarikas, että en ehtinyt postailemaan ja eilenkin aika meni koulussa, Joonan kanssa ja ylppärimeikkiä hyvän ystäväni kanssa harjoitellen. Toivottavasti kukaan ei pahoittanut mieltään, kun postaustahti vähän läsähti.

Viime viikonloppuna katselin Vain elämää Joonan kanssa, siivoilin ja vietin laatuaikaa yksin lauleskellen kotona ja laittautuen lauantai-illan synttärijuhlia varten, piipahdin ystäväni 20-vuotis bileissä, olin sunnuntai brunssilla tyttöporukalla ja kävin katsomassa ystävieni ja Joonan kanssa elokuvan Vadelmavenepakolainen. Mahtuipas yhteen viikonloppuun paljon tavaraa pitkästä aikaa!

Aloitetaan vaikka perjantain Vain elämää-jaksosta. Kokonaisuudessaan tosi kiva ja Pave oli tietenkin paras. Se on vaan huippu! Tykästyin sen konemusa biisiin ihan täysin. Oonkin sen jälkeen popittanut sitä aika paljon... Muutkin vedot oli tosi kivoja, koska tykkäilen aika paljon Apulannan biiseistä. Veskun biisi ei itkettänyt, mutta sai aikaan jotenkin kalsean olon, koska kuulosti ihan kuin hän olisi laulanut omissa hautajaisissaan. Hrrr!

Lauantaina Joona häippäs omiin hommiinsa päivällä ja jäin yksin kotiin. Käytin ajan hyväksi siivoillen ja lauleskellen. Meikkasin ja laitoin myös tukkaa antaumuksella ajan kanssa. Välillä kiva olla vain omissa oloissa ja lauleskelu oli pitkästä aikaa rentouttavaa. 

Iltapäivällä suuntasin ostamaan ystävälleni lahjan ja sen jälkeen hypättiin Joonan kanssa bussiin määränpäänä ystäväni 20-vuotis bailut. Juhlissa oli ihan kivaa, mutta aamuihmisenä se oli aika ajoin tuskaa, koska väsytti. Otin sitten pari ja vähän virkistyin, mutta lähdimme kuitenkin kotia kohti jo ennen kahtatoista.

Sunnuntaina olikin vähän vaikeampi herätä, mutta Hullun poron brunssi puoleen hintaan odotti! Olimme sopineet treffit tyttöjen kanssa yhdeltätoista, mutta paikan päällä huomattiin ravintolan aukeavan vasta kahdeltatoista. Siinä mahat kurnien aamu paastottuna istuttiin mäkkärissä ja vaihdeltiin sitten kuulumisia malttamattomina odottaen notkuvien pöytien ääreen. 

Olin käynyt Hullun poron brunssilla aiemminkin ja tiesin, että tarjoilut on tosi hyvät! Vedettiinkin sitten mahat täyteen jos jonkinmoista ruokaa. Loppujen lopuksi istuttiin ravintolassa kolme tuntia ja höpöteltiin kaikenlaista. Oli huippu kiva nähdä tyttöjä ja syödä hyvin! Voin lämpimästi suositella kaikille Hullun poron sunnuntai brunssia!

Lopen väsyneenä koko viikonlopusta, valvomisesta ja liian vähäisistä unista painelin brunssilta kotiin. En kauaa ehtinyt sitten ollakkaan, kun mua ja Joonaa pyydettiin lähtemään leffaan. Neljän hengen porukalla vietettiin sitten pari tuntia Plevnassa katsomassa Vadelmavenepakolaista. Olin lukenut kirjan, mutta leffa oli tietenkin ihan erilainen. Ei kuitenkaan ihan hirveää laatueroa niiden välillä ollut, joten sitä oli ihan nautinnollista katsoa. Aluksi tuntui, että se oli vähän tylsä, mutta loppujen lopuksi se oli suht hyvä! En kuitenkaan oikeen osaa sanoa mitä genreä se on? Järkyttävä, mutta ei kauhua, ihan hauska, mutta ei voi komediaksikaan sanoa. Mun mielestä se oli jotenkin psykologinen elokuva. En osaa selittää hirveän hyvin ajatuksiani siitä, mutta sitä mietin, kuinka kirjan kirjoittaja keksii jotain tuollaista? Haha. Kannattaa mennä katsomaan, jännä leffa hyvällä tapaa! Ei varmaan kuitenkaan ihan jokaisen mieleen. 

Leffan jälkeen tuntui kyllä, että olin antanut kaikkeni sille viikonlopulle ja painelin Joonan kainaloon nukkumaan.

Eilen lapsuudenystäväni piipahti meillä ja harjoiteltiin tekemään mun ylppärimeikkiä. Emppu ei ole oikeestaan koskaan meikannut toista, mutta olin kuitenkin tosi tyytyväinen lopputulokseen! Jotain pikku muutoksia, kun tekee niin meikki on tosi hieno ja sopii mun vaaleeseen mekkoon täydellisesti! Olin tosi tyytyväinen Empun aikaansaannokseen!♥ Kulmat tein itse ja jos ens kerralla sais niistä vaikka samanlaiset! Haha, kauhea ero, kun kuvista katsoo. 

Voi kamala, näin paljon tapahtunut ja mulla ei ole oikeestaan yhtään järkevää kuvaa muuta kuin meikkailusessiosta. Oon tosi pahoillani! Täytyy myöntää, että oon enemmän kirjoittajatyyppiä, mutta tältäkin viikonlopulta ois saanut kivoja kuvia piristämään tätäkin postausta. Mun täytyy ottaa nyt itseäni niskasta kiinni! Haha ja huomaatte varmaan, oon rakastunut palloihin.

Mitä tykkäätte kuulumis-postauksista? Kiinnostaako teitä lukea mun arjen tapahtumista?

With love, 

Susku

Liikunta fiiliksiä

Eilen painelin siis koulun jälkeen salille tekemään tässä postauksessa mainitsemaani käsipainoitteista lisä aerobikillä maustettua ohjelmaa. Salille meno ei huvittanut sitten yhtään! Koulussa istuskellessani kuitenkin mietin, että mitä mä sitten teen? Lähteminen on aina ollut mulle vähän hankalaa, mutta yleensä salilla oon kuitenkin super iloinen, että raahauduin sinne. 

Ohjelma oli just sopiva parin viikon flunssailun jälkeen. Ei liian rankka, mutta sopivan tehokas. En kuitenkaan tajunnut miten ojentajia voi tehdä jumppapallolla, joten vaihdoin sen ihan normi penkkiin. Aikani yritettyä ja heiluttua sen pallon päällä, luovutin. En tiedä oonko vähän tyhmä ja teinkö sen ihan päin mäntyä, haha. Ohjelmassa mulla meni reilu tunti ja hien sai kyllä otsalle! Ainut mikä ärsytti, oli 10 minuutin kuntopyöräily, koska ainakin meidän salilla on ihan surkeet kuntopyörät. En tiedä kenen pylly muka soveltuu niihin satuloihin? 

Reeni meni kuitenkin tosi hyvin, vaikka olinkin loppu päivän ihan puolikuollut ja makasin vain sohvalla. Epäilen magnesiumin puutetta, koska mulla vetää tosi usein varpaista suonta ja väsyttää. Magnesiumin puute aiheuttaa just noita plus suorituskyvyn heikentymistä. Täytyy siis ostaa magnesium-lisää. 

Tänään tein 45 minuutin juoksulenkin. Se tuntuikin huomattavasti pahemmalta ja raskaammalta. On tullut aikamoista taukoa juoksemiseen, joten täytyy aloittaa taas rauhallisesti. Nyt puolimaratonin juoksu tuntuu tosi kaukaiselta. Ehkä juoksen sen Espanjassa? 

Juoksulenkistä en saanut kyllä kauheasti nautintoa, eikä oikein rullannut. Se on niin ihana tunne, kun juoksu menee kuin itsestään. Sillon siitä osaa nauttia, eikä tarvitse koko ajan miettiä juoksutyyliä. Nyt ei todellakaan ollut niin. Vaihtelin vähän väliä tyyliä ja mietin mikä olisi paras. Välillä vähän aikaa rullas ja sitten koira pysäytti ja taas haettiin. Ilmakin oli jotenkin tosi kalsea. Ehkä ens kerralla paremmin. Kyllä tää tästä taas lähtee! 

Tässä vinkkiä kotona treenaamiseen: 12 minuutin treeni

TV vaan auki ja treenaamaan!

Tarvitset: 1,5 litran muovipullot, pyyhkeen, tuolin, repun ja kirjoja

1. Pystypunnerrus pulloilla/maitotölkeillä tms.

2. Käsien avaus lattialla maaten pulloilla molemmille sivuille

3. Kyykky reppu selässä

4. Jalkojen nosto ja ojennus penkillä istuen 

5. Käsien sivunosto pulloilla

6. Polvien veto rintaan lankkuasennossa (Pyyhe jalkojen alle, että luistaa)

Tee jokaista liikettä minuutin verran, ensimmäisen kierroksen jälkeen minuutin tauko ja heti perään toinen kierros!

Treenivinkkejä, ohjelmia?

With love,

Susku

Ostolakon jälkeen

Päätin aloittaa ostolakon joskus vähän alle vuosi sitten. Ajatuksena, etten osta mitään ennen, kun matkustan Lontooseen kesällä ja siellä ei sitten tarvitse pihistellä. Lakko piti kyllä hyvin ja Lontoosta oli kiva ostella kaikkea uutta. Mutta, Lontoon jälkeen ostelu on lähtenyt vähän käsistä. Vihaan shoppailua, joten nettikaupat on tosi kiva juttu. En kuitenkaan ennen tätä syksyä ole tehnyt ostoksia netissä kuin satunnaisesti. Nyt kuitenkin on alkanut tili hupeneen vähän liiankin hurjaa vauhtia. Nettikaupat, kun on niin helppoja. Muunmuassa Spartoosta tilaamani Niket tuli jopa kotiovelle asti. Ei tarvinnut edes kävellä kilsaa postiin. Vasta muistin, että H&M-laskunihan on vielä maksamattakin, eikä se ole edes vielä pudonnut postiluukusta. Eli siinä taas yksi rahanmeno.

Nyt syksyllä oon tilannut siis H&M-paketin, Niket ja Freddyn farkut. En silleen hirveetä määrää, mutta suht kalliita juttuja. Kaupoistakin on tullut ohi mennen osteltua vähän väliä pieniä ostoksia, joista on sitten kertynyt yhteensä ihan mukavasti hintaa.

Tätä tää kaks kertaa viikossa palkkapäivä teettää. Ennen ei tullut osteltua, kun ei voinut ajatella, että ens perjantaina on taas se palkkapäivä, joten so what, vaikka ostaisinkin tän. Musta tuntuu, että mun täytyy nyt vähän hölläillä tän ostelun kanssa. Ja niin teenkin. Ei se oo mulle mikään ongelma. Luulen, että tää on vaan joku kausi, koska ei tällainen oo yhtään mun tapaista.

Niin, tosiaan! Tilasin kolme viikkoa sitten Freddyltä ihan normi farkut kokeiluun. Ajattelin, että mitäpä menetän, jos kokeilen sopiiko ne mun pyllylle ja reisille. Tosiaan housut ei ole vieläkään tulleet ja eilen otin hommakseni soittaa ja kysyä missähän ne mahtaa mennä. Freddyllä kerrottiin, että housut oli olleet hukassa ja nyt ne on palannut niille. Niiden pitäisi siis tulla tänään! Saa nähdä, vai jääkö ensi viikkoon. Housuista mulla todellakin on pula ja se on yks syy miks oon odottanut näitä pöksyjä innolla. Carlingsin tosi venyvät viidenkympin housut alkaa pikkuhiljaa about vuoden käytön jälkeen ratkeemaan joka saumasta. Housujen osto on ehkä hirveintä, joten en omista kovin monia. Freddyt olis siis kovin tervettuleet, jos ne vaan on sopivat ja istuu hyvin. Housujen täytyy olla tosi mukavat, että viitsin käyttää niitä. Muutenkin, hintaa noilta löytyy, joten täytyis olla aika buenot! 

Tilasin myös shortsit sieltä, mutta en edes muista millaiset? Haha, saattaa mennä palautukseen. 

Tulee ahdistus, kun luen tätä tekstiä, haha! Oon niin rahariippuvainen, että on kauheeta, kun tili näyttää sellaisia lukemia, joita ei haluis nähdä. Oon miettinyt, pitäiskö alkaa laittamaan joka palkasta tyyliin satanen sivuun. Ei mitään vaateostoksia varten, vaan ihan vaikka tulevaisuutta. Tässä olis nyt vielä tää kolme kuukautta ennen lähtöä ja siinäkin ajassa vois saada vähän rahaa kasaan. Ja pitäisikö olla ostelematta loppuvuosi? Sekin on ihan hyvä vaihtoehto! Eipä mulla mitään tarpeitakaan nyt ole, kun vaan housut löytyis!

Pari päivää sitten tein aikamoisen heräteostoksen. Lähes aina ostan laadukkaita merkkikenkiä. Pyörin sitten H&M:llä ystäväni kanssa, jota en todellakaan usein tee, ja matkaani tarttui mustat tekonahkakengät, hintaan 30€. Äiti tyrmäsi ne täysin, koska se inhoaa tekonahkaa. Tuli jotenkin hölmö olo, että miks mä tällaiset ostin? En edes ole mikään korkkarityttö, vaan vannoutunut tennareiden käyttäjä. Mietinkin nyt kuumeisesti, käynkö hakemassa mun kolmekymppiä takaisin?

TÄSTÄ pääset mun mielestä tosi hyvään postaukseen, joka liittyy tähän ostos -ja rahanmeno aiheeseen!

With love,

Susku

Salille mars!

Ihanan pitkä aamu taas meneillään, koulu alkaa vasta 11:25. Oon tässä vähän muokkaillut blogini ulkoasua, en oo vieläkään oikein tyytyväinen, mutta tää saa olla hetken, kunnes jaksan taas kehittää muokkaustaitojani. Mitä mieltä te ootte? Sai ainakin hitusen väriä! 

Jonkin ajan pohdinnan jälkeen, meenkö salille nyt aamusta vai päivällä koulun jälkeen, tulin siihen tulokseen, että relaan aamun ja koululta painelen pitkästä aikaa painojen ääreen. Flunssa alkaa olla ohi, satunnaista räkimistä ja niistämistä lukuunottamatta. Nyt on siis hyvä aika aloittaa taas treenaamaan. Toivotaan, ettei flunssa ole taas huomenna kahta kauheempana. Oon niin vaikea arvioida, koska se on oikeesti tipotiessään. 

Bongasin yhdestä blogista kivan oloisen treeniohjeen. Se oli suunnattu käsille, eli haukkarit, ojentajat ja olkapäät. Lisäksi normaalia enemmän aerobista. Ajattelin, että voisin kokeilla sitä vaihteeksi oman ohjelman sijaan, joka on ehkä hitusen rankka näin tauon jälkeen. Omassa ohjelmassani käydään koko vartalo kerrallaan ja oonkin miettinyt olisiko parempi tehdä eri kropan osat eri päivinä. Mistä te tykkäätte ja mitä suosittelisitte? Koko kropan ohjelma kun on niin pitkäkin, että aikaa kuluu aika paljon. 

Tässä löytämäni ohjelma:

Alkulämpö: Juoksumatolla 13min

Olkapäät: Pystypunnerrus käsipainoilla 3x10 

Crosstrainer 10min

Ojentajat: Punnerrus jumppapallolla 3x väsymiseen asti

Kuntopyörä 10min

Hauikset: Oma tyyli

Lopuksi vielä yhdet sarjat olkapäille, hauiksille ja ojentajille

TÄSTÄ pääset lukemaan postauksen, josta löysin kyseisen ohjelman! Sieltä löytyy vähän fiiliksiä!

With love,

Susku

Se on menoa sitten!

Hola! Täällä kirjoittelee vuoden 2015 au pair muige! Nyt se asia on sitten lyöty lukkoon, ei vielä päivämäärää, mutta sinne mä nyt lähden, Espanjan viidennenki suurimpaan kaupunkiin, Zaragozaan. Ajankohta tulee olemaan kuitenkin ihan tammikuun alku. Käyn tsiikaamassa yhden tsirbulan hoodit Madridissa ja siitä matkustan kaksi ja puoli tuntia junalla hostperheen luo. Mun ystävä on siis Madridissa myös au pairina ja otan pehmeen laskun Espanjaan ensin pari päivää lomaillen. 

Joonan ja mun kaksvuotispäivä on viides tammikuuta, joten sillon aion olla vielä Suomessa. Samaisella viikolla luultavasti silti lähden ja ehkä viimeistään viikonloppuna oon jo määränpäässäni. Hassua, vajaa yhdeksän kuukautta sitten vietettiin meidän vuosipäivää ja seuraavana päivänä siitä Joona lähti armeijaan. Nyt on sitten mun vuoro häippästä heti, kun napsahtaa toinen vuosi täyteen. Vähän haikeeta lähteä just sillon, mutta sille ei voi nyt mitään. Puoli vuotta, sitten voidaan aloittaa uus yhteinen elämä.♥ 

Skypetin eilen siis Espanjaan ja tällä kertaa oli munkin puhuttava enkkua. Olin tosi hermostunut ja unohtelin ihan perus juttuja -ja sanoja. Ei se kuitenkaan tuntunut haittaavan, toisessa päässä oli niin paljon asiaa, että en meinannut useinkaan saada suunvuoroa! Espanjalaiset todellakin on vielä kovempia puhumaan, kun minä, haha. Perheen isä kertoa, että heillä on uima-allas (wuhuu!) ja lapset tykkää uida siinä. He myös pyöräilevät ja isä tykkää juosta. Äiti käy zumbassa, ehkä pääsen joskus mukaankin. Näin ekaa kertaa niiden pienen tytön ja hän oli aivan valloittava. Pienet tummat saparot sojottivat päässä, naama oli kiinni kamerassa ja kuului vaan 'Hola, hola, hola!!' Niin suloinen tapaus! Toivon, että lapset tykästyisivät muhun! 

En oikein tiedosta tätä asiaa vielä. Laitoin kuitenkin profiilin aupairworldiin puoliksi läpällä, kaverin painostamana. 'Sun täytyy ajatella välillä itteeskin.' Asia vaan alkoi puoliksi vahingossa etenemään ja olin tosi otettu, kun tää perhe otti muhun yhteyttä. Luulen, että paniikki ja itku tulee vasta tosi lähellä lähtöä. Nyt oon kuitenkin vielä hyvillä mielin ja tyytyväinen päätökseen. Tässä on sen verran aikaa, että ehtii sisäistää tän asian ja kelailla sitä, kuinka se puoli vuotta on aika pieni osa mun elämää. Kuitenkin varmaan elämää isompi kokemus. Tää on tavallaan hyppy tuntemattomaan, joka on mulle ihan uutta. En ole asunut vielä omillani ja nyt lähden vieraiden ihmisten luo toiseen maahan. Hassua, mutta musta todella tuntuu, että tarviin tän matkan, tarviin vähän etäisyyttä tutusta ja turvallisesta. 

Kuvia en oo ehtinyt ottaan, kun oon painanut töitä. Pahoittelut siitä!

With love,

Susku